Räjähdys osui pääkaupunkiin Kiovaan, jossa raketti tuhosi hallintorakennuksen maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Harkivissa ja tappoi siviilejä.
Venäjä kiihdytti keskiviikkona Ukrainan suuren kaupungin miehitystä. Venäjän armeija väitti joukkojensa hallitsevan täysin Mustanmeren lähellä sijaitsevaa Hersonin satamaa. Pormestari sanoi kaupungin "odottavan ihmettä" ruumiiden keräämiseksi ja peruspalvelujen palauttamiseksi.
Ukrainan viranomaiset kiistivät Venäjän väitteet ja sanoivat, että noin 300 000 asukkaan kaupungin piirityksestä huolimatta kaupungin hallinto pysyi paikallaan ja taistelut jatkuivat. Alueellisen turvallisuusviraston johtaja Gennadi Laguta kirjoitti kuitenkin Telegram-sovelluksessa, että tilanne kaupungissa oli vakava, ruoka ja lääkkeet olivat loppumassa ja "monia siviilejä oli loukkaantunut".
Jos Herson vallataan, siitä tulee ensimmäinen merkittävä Ukrainan kaupunki, joka joutuu Venäjän haltuun sitten presidentti Vladimir V. Putinin viime torstain hyökkäyksen. Venäläisjoukot hyökkäävät myös useisiin muihin kaupunkeihin, mukaan lukien pääkaupunki Kiovaan, jossa raportoitiin yön aikana tapahtuneista räjähdyksistä, ja venäläisjoukot näyttävät olevan lähellä kaupungin piirittämistä. Tässä ovat viimeisimmät tapahtumat:
Venäläisjoukot etenevät tasaisesti kohti Etelä- ja Itä-Ukrainan suuria kaupunkeja, ja raportoidaan hyökkäyksistä sairaaloihin, kouluihin ja kriittiseen infrastruktuuriin. He jatkoivat Harkivin keskustan piiritystä, jossa hallintorakennukseen ilmeisesti osui raketteja keskiviikkoaamuna, jättäen 1,5 miljoonan asukkaan kaupungin ilman ruokaa ja vettä.
Yli 2 000 ukrainalaista siviiliä on kuollut sodan ensimmäisten 160 tunnin aikana, maan hätäpalvelut kertoivat lausunnossaan, mutta lukua ei ole voitu vahvistaa riippumattomasti.
Yön aikana venäläisjoukot piirittivät Mariupolin kaakkoisosan satamakaupunkia. Pormestarin mukaan yli 120 siviiliä hoidettiin sairaalassa vammojensa vuoksi. Pormestarin mukaan asukkaat leipoivat 26 tonnia leipää selviytyäkseen tulevasta shokista.
Presidentti Biden ennusti tiistai-iltana pitämässään unionin tilaa käsittelevässä puheessa, että Ukrainan hyökkäys "tekisi Venäjästä heikomman ja maailmasta vahvemman". Hän sanoi, että Yhdysvaltojen suunnitelma kieltää venäläiskoneiden pääsy Yhdysvaltain ilmatilaan ja että oikeusministeriö yrittäisi takavarikoida Putinin liittolaisten oligarkkien ja hallituksen virkamiesten omaisuuden, oli osa Venäjän maailmanlaajuista eristämistä.
Venäjän ja Ukrainan välinen toinen neuvottelukierros oli määrä pitää keskiviikkona sen jälkeen, kun maanantain tapaamisessa ei päästy eteenpäin taistelujen lopettamisessa.
ISTANBULI – Venäjän hyökkäys Ukrainaan asettaa Turkin vakavan pulman eteen: miten tasapainottaa asemansa Nato-jäsenenä ja Washingtonin liittolaisena sekä vahvat taloudelliset ja sotilaalliset siteet Moskovaan.
Maantieteelliset vaikeudet ovat vieläkin selvempiä: sekä Venäjällä että Ukrainalla on laivasto Mustanmeren altaassa, mutta vuoden 1936 sopimus antoi Turkille oikeuden rajoittaa sotivien osapuolten alusten pääsyä merelle, elleivät ne olleet siellä.
Turkki on viime päivinä pyytänyt Venäjää olemaan lähettämättä kolmea sota-alusta Mustallemerelle. Venäjän korkea diplomaatti sanoi myöhään tiistaina, että Venäjä oli nyt peruuttanut pyyntönsä tehdä niin.
”Kerroimme Venäjälle ystävällisesti, ettei näitä aluksia saa lähettää”, ulkoministeri Mevrut Çavuşoğlu kertoi Haber Turk -radioyhtiölle. ”Venäjä ilmoitti meille, etteivät nämä alukset kulje salmen läpi.”
Çavuşoğlun mukaan Venäjän pyyntö esitettiin sunnuntaina ja maanantaina, ja se koski neljää sota-alusta. Turkin tietojen mukaan vain yksi on rekisteröity Mustanmeren tukikohtaan ja siten oikeutettu läpäisemään pyynnön.
Mutta Venäjä veti takaisin vaatimuksensa kaikista neljästä aluksesta, ja Turkki ilmoitti virallisesti kaikille vuoden 1936 Montreux'n sopimuksen osapuolille – jonka nojalla Turkki tarjosi pääsyn Välimereltä Mustallemerelle kahden salmen kautta – että Venäjä oli jo tehnyt niin. Tehty... Çavuşoğlu.
Hän korosti, että Turkki soveltaa sopimussääntöjä Ukrainan konfliktin molempiin osapuoliin sopimuksen edellyttämällä tavalla.
”Nyt on kaksi sotivaa osapuolta, Ukraina ja Venäjä”, hän sanoi. ”Venäjän eikä muiden maiden pitäisi loukkaantua tästä. Haemme Montreux’n suojelua tänään, huomenna, niin kauan kuin se on olemassa.”
Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallitus yrittää myös arvioida länsimaiden Venäjä-pakotteiden mahdollista vahinkoa omalle taloudelle. Maa on kehottanut Moskovaa lopettamaan aggressionsa Ukrainaa vastaan, mutta ei ole vielä asettanut omia pakotteitaan.
Venäjän presidentti Vladimir V. Putinin tunnetuin kriitikko Aleksei A. Navalnyi kehotti venäläisiä kaduille protestoimaan "selvästi hullua tsaarin hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan" vastaan. Navalnyi sanoi vankilasta antamassaan lausunnossa, että venäläisten "on purtava hammasta, voitettava pelkonsa ja astuttava esiin ja vaadittava sodan lopettamista".
NEW DELHI – Intialaisen opiskelijan kuolema Ukrainan taisteluissa tiistaina toi esiin Intian haasteen evakuoida lähes 20 000 maahan loukkuun jäänyttä kansalaista Venäjän hyökkäyksen alkaessa.
Intialaiset viranomaiset ja hänen perheensä kertoivat, että neljännen vuoden lääketieteen opiskelija Naveen Shekharappa surmattiin tiistaina poistuttuaan bunkkerista hakemaan ruokaa.
Intian ulkoministeriön mukaan noin 8 000 Intian kansalaista, enimmäkseen opiskelijoita, yritti edelleen paeta Ukrainasta tiistai-iltana. Evakuointiprosessia vaikeuttivat kiivaat taistelut, jotka vaikeuttivat opiskelijoiden pääsyä ruuhkaiselle rajanylityspaikalle.
”Monet ystäväni lähtivät Ukrainasta junalla eilen illalla. Se on kamalaa, koska Venäjän raja on vain 50 kilometrin päässä meistä ja venäläiset tulittavat aluetta”, sanoi toisen vuoden lääkäri, joka palasi Intiaan 21. helmikuuta, Study Kashyap sanoi.
Konfliktin kärjistyessä viime päivinä intialaiset opiskelijat ovat kävelleet kilometrikaupalla kylmissä lämpötiloissa ylittäen rajan naapurimaihin. Monet ihmiset julkaisivat videoita maanalaisista bunkkereistaan ja hotellihuoneistaan anoen apua. Toiset opiskelijat syyttivät rajalla olevia turvallisuusjoukkoja rasismista ja sanoivat, että heidän oli pakko odottaa pidempään vain siksi, että he olivat intialaisia.
Intiassa on suuri nuori väestö ja yhä kilpailukykyisemmät työmarkkinat. Intian hallituksen ylläpitämissä ammatillisissa korkeakouluissa on rajoitetusti paikkoja ja yksityisten yliopistojen tutkinnot ovat kalliita. Tuhannet opiskelijat Intian köyhemmiltä alueilta opiskelevat ammatillisia tutkintoja, erityisesti lääketieteen tutkintoja, esimerkiksi Ukrainassa, missä se voi maksaa puolet tai vähemmän kuin mitä he maksaisivat Intiassa.
Kremlin tiedottaja sanoi, että Venäjä lähettää valtuuskunnan myöhään keskiviikkoiltapäivänä toiselle neuvottelukierrokselle Ukrainan edustajien kanssa. Tiedottaja Dmitri S. Peskov ei paljastanut tapaamisen paikkaa.
Venäjän armeija ilmoitti keskiviikkona, että sillä on täysi hallintansa Hersonista, Ukrainan strategisesti tärkeästä alueellisesta keskuksesta Dnepr-joen suulla Krimin niemimaalla.
Väitettä ei voitu välittömästi vahvistaa, ja Ukrainan viranomaiset sanoivat, että kaupungin piirityksen aikana taistelu siitä jatkui.
Jos Venäjä valtaa Hersonin, siitä tulee ensimmäinen merkittävä Ukrainan kaupunki, jonka Venäjä valtaa sodan aikana.
”Kaupungissa ei ole pulaa ruoasta ja välttämättömyystarvikkeista”, Venäjän puolustusministeriö totesi lausunnossaan. ”Neuvottelut ovat käynnissä Venäjän komentokeskuksen, kaupunginhallinnon ja alueen välillä sosiaalisen infrastruktuurin toiminnan ylläpitämiseen, laillisen järjestyksen varmistamiseen ja ihmisten turvallisuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.”
Venäjä on pyrkinyt kuvailemaan sotilaallista hyökkäystään useimpien ukrainalaisten tervetulleena, vaikka se aiheutti valtavaa inhimillistä kärsimystä.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin sotilasneuvonantaja Oleksi Arestovich sanoi taisteluiden jatkuvan Hersonissa, joka tarjosi strategisen pääsyn Mustallemerelle lähellä Krimin neuvostoaikaisia vesiväyliä.
Arestovich sanoi myös, että venäläisjoukot hyökkäsivät Kriveritšin kaupunkiin, noin 160 kilometriä Hersonista koilliseen. Kaupunki on Zelenskyin kotikaupunki.
Ukrainan laivasto on syyttänyt Venäjän Mustanmeren laivastoa siviilialusten käyttämisestä suojana – taktiikkaa, jota väitetään käyttävän myös Venäjän maajoukot. Ukrainalaiset syyttävät venäläisiä Helt-nimisen siviilialuksen pakottamisesta Mustanmeren vaarallisille alueille, "jotta miehittäjät voivat käyttää siviilialusta ihmiskilpenä suojautuakseen".
Venäjän sodalla Ukrainaa vastaan on jo ollut "merkittäviä" taloudellisia heijastusvaikutuksia muihin maihin, Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki sanoivat ja varoittivat, että öljyn, vehnän ja muiden hyödykkeiden hintojen nousu voi ruokkia jo ennestään korkeaa inflaatiota. Mahdollisesti suurin vaikutus on köyhillä. Rahoitusmarkkinoiden häiriöt voivat pahentua, jos konflikti jatkuu, ja länsimaiden Venäjä-pakotteet ja Ukrainan pakolaisten virta voivat myös vaikuttaa merkittävästi talouteen, järjestöt totesivat lausunnossaan. Kansainvälinen valuuttarahasto ja Maailmanpankki lisäsivät työskentelevänsä yli 5 miljardin dollarin taloudellisen avun paketin parissa Ukrainan tukemiseksi.
Kiinan johtava finanssialan sääntelyviranomainen Guo Shuqing kertoi keskiviikkona Pekingissä pidetyssä lehdistötilaisuudessa, että Kiina ei aio liittyä Venäjää vastaan asetettuihin talouspakotteisiin ja että se ylläpitää normaaleja kauppa- ja taloussuhteita kaikkien Ukrainan konfliktin osapuolten kanssa. Hän toisti Kiinan kannan pakotteita vastaan.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi yritti keskiviikkona yhdistää maata sen jälkeen, kun pommi-iskut ja väkivalta keskeyttivät jälleen unettoman yön.
”Jälleen yksi yö Venäjän täydellistä sotaa meitä, kansaa vastaan, on ohi”, hän sanoi Facebookissa julkaisemassaan viestissä. ”Raskaalla yöllä. Joku oli sinä yönä metrossa – suojassa. Joku vietti sen kellarissa. Joku oli onnekkaampi ja nukkui kotona. Toiset olivat ystävien ja sukulaisten suojissa. Nukuimme tuskin seitsemän yötä.”
Venäjän armeija sanoo nyt hallitsevansa strategisesti tärkeää Hersonin kaupunkia Dnepr-joen suulla, josta tulee ensimmäinen Venäjän valtaama suuri Ukrainan kaupunki. Väitettä ei voitu välittömästi vahvistaa, ja Ukrainan viranomaiset sanoivat, että vaikka venäläisjoukot olivat piirittäneet kaupungin, taistelu hallinnasta jatkui.
Puolan rajavartiosto ilmoitti keskiviikkona, että yli 453 000 ihmistä on paennut Ukrainasta maan alueelle 24. helmikuuta lähtien, mukaan lukien 98 000, jotka saapuivat tiistaina. YK:n pakolaisjärjestö YK:n pakolaisjärjestö ilmoitti tiistaina, että 677 000 ihmistä on paennut Ukrainasta ja yli 4 miljoonaa ihmistä saatetaan lopulta joutua pakenemaan.
Kiova, Ukraina — Natalia Novak istui päivien ajan yksin tyhjässä asunnossaan ja katseli ikkunansa ulkopuolella leviäviä uutisia sodasta.
”Nyt Kiovassa käydään taistelu”, Novak pohti tiistai-iltapäivänä saatuaan tietää presidentti Vladimir V. Putinin suunnitelmista uudelle hyökkäykselle pääkaupunkiin.
Puolen mailin päässä hänen poikansa Hlib Bondarenko ja hänen aviomiehensä Oleg Bondarenko olivat sijoitettuina väliaikaiseen siviilitarkastuspisteeseen tarkastamaan ajoneuvoja ja etsimään mahdollisia venäläisiä vandaaleja.
Khlib ja Oleg ovat osa vastaperustettuja alueellisia puolustusvoimia, puolustusministeriön alaista erikoisyksikköä, jonka tehtävänä on aseistaa siviilejä Ukrainan kaupunkien puolustamiseksi.
”En osaa päättää, hyökkääkö Putin vai laukaiseeko hän ydinaseen”, Khlib sanoi. ”Minä päätän, miten käsittelen ympärilläni vallitsevaa tilannetta.”
Venäjän hyökkäyksen vuoksi ihmisten ympäri maata oli pakko tehdä sekunnin murto-osassa päätöksiä: jäädä, paeta tai tarttua aseisiin puolustaakseen maataan.
”Jos istun kotona ja vain katson tilanteen kehittymistä, hintana on, että vihollinen saattaa voittaa”, Khlib sanoi.
Kotona rouva Novak valmistautuu mahdolliseen pitkään taisteluun. Hän oli teipannut ikkunat, sulkenut verhot ja täyttänyt kylpyammeen hätävedellä. Hiljaisuuden hänen ympärillään rikkoivat usein sireenit tai räjähdykset.
– Olen poikani äiti, hän sanoi. – Enkä tiedä, näenkö häntä enää koskaan. Voin itkeä tai sääliä itseäni tai olla järkyttynyt – kaikkea sitä.
Australian ilmavoimien kuljetuskone lensi keskiviikkona Eurooppaan kuljettaen sotilasvarusteita ja lääkintätarvikkeita, Australian armeijan yhteinen operaatiokomento kertoi Twitterissä. Australian pääministeri Scott Morrison sanoi sunnuntaina, että hänen maansa toimittaa Ukrainalle aseita Naton kautta täydentääkseen jo toimittamiaan ei-tappavia varusteita ja tarvikkeita.
Julkaisun aika: 02.08.2022